Koripallon MM-kisat alkoivat Espanjassa lauantaina ja aikaisemmin tänään Suomi voitti Ukrainan alkusarjan toisessa ottelussaan 81-76. "Susijengi" pelaa alkusarjan ottelunsa Bilbaossa, Baskimaan suurimmassa kaupungissa. Tämän takia ajattelin seuraavaksi käsitellä kyseisen itsehallintoalueen itsenäistymispyrkimyksiä.
Baskimaan itsehallintoalue sijaitsee Pohjois-Espanjassa rajoittuen Atlantin valtamereen ja Ranskaan. Kulttuuris-maantieteellinen Baskimaa käsittää tämän lisäksi vielä Navarran itsehallintoalueen ja osia Lounais-Ranskasta.
Baskinationalismi
Kuten useimmissa separatistitapauksissa, myös baskinationalismissa kielellä on tärkeä asema. Baskin kieltä voidaan kuitenkin pitää jopa korostetun tärkeänä, koska kyseessä on isolaattikieli, eli sillä ei ole tunnettuja sukulaiskieliä. Baskimaan kolmesta miljoonasta asukkaasta baskia puhuu noin 650 000 ihmistä. Yleisimmät kielet ovat kuitenkin espanja ja ranska. Muutenkin, jopa 40% alueen asukkaista edustaa jotakin muuta etnistä identiteettiä kuin baski-identiteettiä. Tästäkin huolimatta alue on verrattain varsin nationalistinen.
Teollisuuden rikastuttama Baskimaa tunnetaan myös omaperäisestä kulttuuristaan. Maailmalla tunnetuin tapahtuma on varmasti Pamplonan härkäjuoksu, joka järjestetään vuosittain heinäkuussa.
Oma ainutlaatuinen kieli ja kulttuuri ovat
perusta baskien tuntemalle ylpeydelle maastaan ja haave itsenäisyydestä
on baskeille jotakuinkin itsestäänselvyys. Tämä ajattelutapa on varsin yleinen piirre Espanjassa, esimerkiksi juuri Kataloniassa, jonka jo ehdein käsitellä.
Euskadi ta Askatasuna
Ja sitten itse asiaan. Baskinationalismista puhuttaessa on mahdotonta olla mainitsematta "Euskadi ta Askatasunaa" eli ETA:aa, Baskien itsenäisyyttä ajavaa sotilaallista järjestöä. ETA perustettiin vuonna 1959 Baskien kansallispuolueen vasemmistojäsenien toimesta Francon diktatuuria vastaan. Kuten katalaanin kieli, myös baskin kielen käyttö oltiin kielletty. ETA:n perustajat pitivät Kansallispuoluetta tehottomana ja vaativat Baskimaan itsenäisyyttä ja sosialistista järjestelmää.
1960-luvulla järjestö aloitti salamurhat. Tunnetuin veriteko on Espanjan pääministeri Blancon murha vuonna 1973. 2000-luvulle jatkuneet veriteot ovat vaatineet yhteensä yli 900 uhria. Tyypillisiä toimintatapoja ovat olleet salamurhat ja autopommit. Rahoitusta järjestö on saanut vaatimalla yrityksiä maksamaan ns. vallankumousveroa. ETA:n jäsenet pitävät itseään vapaustaistelijoina, kun taas esimerkiksi EU ja USA pitävät järjestöä terroristijärjestönä.
Vielä vuonna 2006 ETA:n jäsenet ilmoittivat jatkavansa taistelua kunnes "itsenäisyys ja sosialismi" on saavutettu Baskimaassa. Kuitenkin vuonna 2011 ETA ilmoitti lopettavansa aseellisen toiminnan kokonaan. Julistusta on kuitenkin pidetty varsin vajavaisena ja sekavana. Aseellisen toiminnan loputtua Euroopan ihmisoikeustuomioistuin pakotti Espanjan viranomaisia vapauttamaan joitakin vangittuja ETA:n jäseniä.
ETA:n nykykannatusta on varsin vaikea arvioida. Järjestön poliittisella siivellä Batasunalla, joka kiellettiin vuonna 2003, on perinteisesti ollut 10-20% kannatus. ETA:n kuitenkin uskotaan heikentyneen 2010-luvulla.
Jo käsitelty Katalonian tilanne saattaa vaikuttaa suuresti tilanteeseen myös Baskimaassa. On mahdollista, että Katalonian itsenäistyminen antaisi uutta tuulta purjeisiin myös muille Espanjan separatisteille, mahdollisesti myös ETA:lle.
Loppuun vielä mukava pieni videolinkki BBC:n kahden ja puolen minuutin tiiviiseen pakettiin aiheesta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti