Baskimaa

Koripallon MM-kisat alkoivat Espanjassa lauantaina ja aikaisemmin tänään Suomi voitti Ukrainan alkusarjan toisessa ottelussaan 81-76. "Susijengi" pelaa alkusarjan ottelunsa Bilbaossa, Baskimaan suurimmassa kaupungissa. Tämän takia ajattelin seuraavaksi käsitellä kyseisen itsehallintoalueen itsenäistymispyrkimyksiä.

Baskimaan itsehallintoalue sijaitsee Pohjois-Espanjassa rajoittuen Atlantin valtamereen ja Ranskaan. Kulttuuris-maantieteellinen Baskimaa käsittää tämän lisäksi vielä Navarran itsehallintoalueen ja osia Lounais-Ranskasta. 

Baskinationalismi

Kuten useimmissa separatistitapauksissa, myös baskinationalismissa kielellä on tärkeä asema. Baskin kieltä voidaan kuitenkin pitää jopa korostetun tärkeänä, koska kyseessä on isolaattikieli, eli sillä ei ole tunnettuja sukulaiskieliä. Baskimaan kolmesta miljoonasta asukkaasta baskia puhuu noin 650 000 ihmistä. Yleisimmät kielet ovat kuitenkin espanja ja ranska. Muutenkin, jopa 40% alueen asukkaista edustaa jotakin muuta etnistä identiteettiä kuin baski-identiteettiä. Tästäkin huolimatta alue on verrattain varsin nationalistinen.

Teollisuuden rikastuttama Baskimaa tunnetaan myös omaperäisestä kulttuuristaan. Maailmalla tunnetuin tapahtuma on varmasti Pamplonan härkäjuoksu, joka järjestetään vuosittain heinäkuussa. 

 Oma ainutlaatuinen kieli ja kulttuuri ovat perusta baskien tuntemalle ylpeydelle maastaan ja haave itsenäisyydestä on baskeille jotakuinkin itsestäänselvyys. Tämä ajattelutapa on varsin yleinen piirre Espanjassa, esimerkiksi juuri Kataloniassa, jonka jo ehdein käsitellä.

Euskadi ta Askatasuna

Ja sitten itse asiaan. Baskinationalismista puhuttaessa on mahdotonta olla mainitsematta "Euskadi ta Askatasunaa" eli ETA:aa, Baskien itsenäisyyttä ajavaa sotilaallista järjestöä. ETA perustettiin vuonna 1959 Baskien kansallispuolueen vasemmistojäsenien toimesta Francon diktatuuria vastaan. Kuten katalaanin kieli, myös baskin kielen käyttö oltiin kielletty. ETA:n perustajat pitivät Kansallispuoluetta tehottomana ja vaativat Baskimaan itsenäisyyttä ja sosialistista järjestelmää.

1960-luvulla järjestö aloitti salamurhat. Tunnetuin veriteko on Espanjan pääministeri Blancon murha vuonna 1973. 2000-luvulle jatkuneet veriteot ovat vaatineet yhteensä yli 900 uhria. Tyypillisiä toimintatapoja ovat olleet salamurhat ja autopommit. Rahoitusta järjestö on saanut vaatimalla yrityksiä maksamaan ns. vallankumousveroa. ETA:n jäsenet pitävät itseään vapaustaistelijoina, kun taas esimerkiksi EU ja USA pitävät järjestöä terroristijärjestönä.

Vielä vuonna 2006 ETA:n jäsenet ilmoittivat jatkavansa taistelua kunnes "itsenäisyys ja sosialismi" on saavutettu Baskimaassa. Kuitenkin vuonna 2011 ETA ilmoitti lopettavansa aseellisen toiminnan kokonaan. Julistusta on kuitenkin pidetty varsin vajavaisena ja sekavana. Aseellisen toiminnan loputtua Euroopan ihmisoikeustuomioistuin pakotti Espanjan viranomaisia vapauttamaan joitakin vangittuja ETA:n jäseniä.

ETA:n nykykannatusta on varsin vaikea arvioida. Järjestön poliittisella siivellä Batasunalla, joka kiellettiin vuonna 2003, on perinteisesti ollut 10-20% kannatus. ETA:n kuitenkin uskotaan heikentyneen 2010-luvulla.

 Jo käsitelty Katalonian tilanne saattaa vaikuttaa suuresti tilanteeseen myös Baskimaassa. On mahdollista, että Katalonian itsenäistyminen antaisi uutta tuulta purjeisiin myös muille Espanjan separatisteille, mahdollisesti myös ETA:lle.

Loppuun vielä mukava pieni videolinkki BBC:n kahden ja puolen minuutin tiiviiseen pakettiin aiheesta:

https://www.youtube.com/watch?v=ENdCs-eOytY

Katalonia

Päätin ensimmäisenä käsitellä Kataloniaa, Koillis-Espanjassa sijaitsevaa 7,5 miljoonan asukkaan itsehallintoaluetta, joka on mielestäni potentiaalisin ehdokas uudeksi eurooppalaiseksi valtioksi.

Katalonian itsenäistymishalujen taustalla ovat niin kielelliset, historialliset kuin kulttuurillisetkin syyt. Myöskään talouden osuutta asiaan ei saa unohtaa. Katalonia on Espanjan itsehallintoalueista vaurain. Sen BKT on 20% koko Espanjan vastaavasta. Taloudeltaan vahvempi itsehallintoalue myös joutuu maksamaan valtionosuuksia muille itsehallintoalueille. Hieman kärjistäen, Katalonia siis rahoittaa muuta Espanjaa.

Historiaa

Islaminuskoisten maurien vetäydyttyä 800-luvulla pois Espanjan pohjoisosista, Katalonian pienet kreivikunnat yhdistyivät Barcelonan kreivikunnaksi. Vuonna 1137 kreivikunta ja Aragonia yhdistyivät Aragonian kruunuksi. Vuonna 1516 Aragonian- ja Kastilian kruunut yhdistyivät Espanjan kuningaskunnaksi. Katalonia säilytti itsehallinnon kuningaskunnan osana, mutta menetti sen 1700-luvun alkuvuosina rangaistuksena siitä, että se oli Espanjan perimyssodassa (1701-1714) tukenut sodan hävinnyttä Kaarle VI:tä. Samalla katalaanin kielen käyttö "virallisissa yhteyksissä" kiellettiin. 1800-luvun kuluessa Espanjan itsehallintoalueet saivat ja menettivät oikeuksiaan. Vasta Toisen tasavallan synty 1931 vakiinnutti itsehallinto-oikeudet. Myös katalaanin kieli otettiin takaisin viralliseen käyttöön.

Espanjan sisällissota puhkesi vuonna 1936. Myöhemmissä vaiheissa tasavaltalaisten, joiden puolella suurin osa katalaaneista oli, ollessa jo häviöllä Katalonian presidentti Lluis Companys julisti Katalonian täysin itsenäiseksi. Franco kuitenkin voitti sisällissodan, lakkautti kaikki autonomiat, kielsi (taas) katalaanin kielen käytön ja teloitutti Companysin.

Francon aikana katalaania kadulla puhunut saattoi saada sakot. Kansallismieliset järjestöt toimivat maan alla. Francon kuoltua 1975 Espanjasta muodostettiin itsehallintoalueista koostuva kuningaskunta ja näin myös Katalonia sai autonomiansa takaisin.

Aluksi itsehallinto miellytti katalaaneja. Vähitellen kansan joukossa on kuitenkin alkanut kehittyä ajatus itsenäisyydestä, vaikka nykyisin Katalonialla on Baskimaan ohella eniten itsehallinto-oikeuksia Espanjassa. Vuoden 1992 Olympialaiset, jotka järjestettiin Katalonian pääkaupungissa Barcelonassa, nostivat katalaanien itsetuntoa ja käänsivät maailman katseet Koillis-Espanjaan.

Katalaanin kieli

Katalaanin kieli on espanjan ohella Katalonian virallinen kieli. Kielen tultua taas sallituksi on alkanut hidas normalisointihanke, joka on varsin haasteellista kielen oltua niin pitkään kielletty. Nykyisin katalaania puhuu äidinkielenään noin 7,2 miljoonaa ihmistä ja se on EU:n suurin vähemmistökieli.

Katalonialaisista noin 47% katsoo espanjan "omaksi kielekseen", kun taas katalaanin vastaava luku on noin 37%. Havaittavissa on kuitenkin suuria alueellisia eroja. Barcelonan metropolialueella espanjan käyttö on katalaania yleisempää, maaseudulla tilanteen ollessa päinvastoin.

Itsenäistyminen ja kansanäänestys

Vuoden 2012 parlamenttivaalien jälkeen Katalonian hallituksen muodostivat itsenäistymistä ajavat CiU ja ERC. Joulukuussa 2013 Katalonian presidentti Artur Mas ilmoitti, että kansanäänestys Espanjasta irtautumiseksi järjestettäisiin marraskuussa 2014. Äänetyksessä katalonialaisille esitettäisiin kaksi kysymystä: ”Haluatko, että Kataloniasta tulisi valtio?” ja ”Jos haluat, haluatko, että Kataloniasta tulisi itsenäinen valtio?”.

Espanjan hallitus ja perustuslakituomioistuin ovat tuominneet kansanäänestyshankkeen perustuslain vastaiseksi. Presidentti Mas vahvisti että jos kansanäänestystä ei voida järjestää, se kuitenkin pidetään, mutta nimellä neuvoa-antava kysely. Äänestyspäiväksi on nimetty 9.11.2014. Espanjan pääministeri kiirehti heti vastaamaan, että myös tällainen kysely olisi laiton eikä tule kysymykseenkään.

Pystytäänkö koko äänestystä edes pitämään? Espanjan vastustus on ollut varsin kovaa, syystäkin. Uusimmissa mielipidetiedusteluissa noin puolet äänioikeutetuista on kannattanut itsenäistymistä. Hieman yli 20% on vastustanut hanketta, loppujen ollessa epävarmoja. Katalonian irtautuminen olisi kova isku Espanjalle taloudellisesti. Myös muut itsenäisyyttä havittelevat alueet ja järjestöt saisivat todennäköisesti toimintaansa uutta puhtia. Katalonian irtautuminen johtaisi nykyisenkaltaisen Espanjan loppuun.

Aloitellaan

Uudenkaupungin lukion historian kymppikurssille (Maailmanpolitiikka tänään) kuuluu tehtävänä tällaisen pienen blogin pitäminen. Tarkoitukseni on näissä kirjoituksissa keskittyä separatismiin nykypäivän Euroopassa. Valitsin aiheen tietysti siksi, että olen itse kiinnostunut aiheesta ja esimerkiksi seurannut Katalonian tilannetta jo jonkin aikaa. Tämä taas johtunee siitä, että poliittisessa ajatusmaailmassani saattaa olla pieniä viittauksia johonkin nationalismin kaltaiseen.

Separatismilla siis tarkoitetaan toimia jonkin alueen tai väestön irrottamiseksi sen nykyisestä valtiojärjestelmästä. Separatismin taustalla ovat usein nationalismi sekä etniset ja kielelliset erot, mutta joissain tilanteissa myös taloudelliset ja poliittiset syyt. Pyrin tuomaan esille mahdollisimman eurooppalaisia esimerkkejä kaikista näistä syistä.

Joillekin nykyinen Euroopan kartta saattaa tuntua lähes itsestäänselvyydeltä. Näin ei kuitenkaan ole. Separatistisia järjestöjä löytyy ympäri Eurooppaa, myös Suomesta, eikä nykyinen taloudellinen ja poliittinen tilanne ainakaan heikennä niiden asemaa. Euroopan kartta näyttäisi varsin erilaiselta, jos separatistiset liikkeet saisivat tahtonsa läpi. Kuinka monella alueella oikeasti olisi edellytyksiä itsenäistyä on aivan toinen asia.

Oheisessa kartassa näkyy joitakin esimerkkejä alueista, joissa ainakin joku haaveilee itsenäistymisestä. Kartasta toki löytyy muutama, aika villikin, ylilyönti eikä tällaiseen Eurooppaan tuskin usko kukaan. Mutta löytyyhän sieltä muutama ihan potentiaalinenkin ehdotus uudeksi valtioksi!

 

  Pidetään oma lippu korkealla!

Joona