Ruotsin YO-kirjoitukset ovat itselläni edessä ensi viikon perjantaina. Tämän kunniaksi ajattelin käsitellä Suomen omia separatisteja. Kyseessä on siis Ålands Framtid, ÅF, joka toisella kotimaisella tunnetaan nimellä Ahvenanmaan Tulevaisuus. Kyseessä on Ahvenanmaalla toimiva separatistinen puolue, joka on asettanut pitkän aikavälin tavoitteekseen maakunnan itsenäisyyden.
Taustaa
Ahvenanmaalainen separatismi on kehittynyt useiden vuosien saatossa. Suomen itsenäistyttyä 1917 saariryhmällä heräsi ajatus alueen takaisinliittämisestä Ruotsiin, josta se oli 1809 liitetty Venäjään. Ajatus takaisinliitosta herätti kannatusta myös Ruotsissa ja myös Ahvenanmaalla järjestetyssä kansanäänestyksessä valtaosa paikallisista kannatti ehdotusta. Vähentääkseen Ahvenanmaan irtautumishaluja Eduskunta antoi maakunnalle varsin laajan itsehallinnon. Kun kumpikaan valtio ei halunnut luopua saariryhmästä, Kansainliitto ratkaisi kiistan Suomen eduksi 1921. Seuraavana vuonna Suomi ratifioi Ahvenanmaan demilitarisoinnin. Tässä kaiken tiivistävä historiallisesti tarkka sarjakuva: http://satwcomic.com/make-a-good-impressionÅF:n mukaan kuluneiden vuosien aikana Suomi ei ole pystynyt pitämään ahvenanmaalaisille antamiaan lupauksia, kuten ruotsin kielen ja paikallisen kulttuurin säilyttämistä. Puolue näkee suomen kielen saaman yliotteen huolestuttavana. Esimerkiksi viranomaisten ruotsin taito ei ole kaikilla suomen alueilla tarvittavalla tasolla. Puolueen mukaan ainoa tapa säilyttää ruotsin kielen asema Ahvenanmaalla on täydellinen itsenäistyminen.
ÅF itsekin myöntää, että itsenäisyys ei ole mahdollinen vielä lähivuosina. Itsenäistyminen on ajoitettu jonnekin tulevaisuuteen ja puolue pyrkii asteittaan kehittämään itsehallintoa siihen suuntaan, mikä "heille kerran luvattiin".
Pientä pohdintaa
Kuinka aiheellista ÅF:n huoli omasta kielestä ja kulttuuristaan sitten on? Lukuja pöytään! Vain 66% alueen asukkaista on syntynyt Ahvenanmaalla. Suomessa syntyneitä on vajaat 20% ja Ruotsin puolella syntyneiden määrä on 8%. Loput ovat syntyneet edellämainittujen ulkopuolella (n. 7%).Näin ajateltuna luvut tosiaan vaikuttavat huolestuttavilta. Sitten on asian toinen puoli. Mikäli henkilö haluaa äänestää maakuntavaaleissa, omistaa kiinteää omaisuutta tai harjoittaa elinkeinoa, on hänellä oltava kotiseutuoikeus. Kotiseutuoikeuden saa, mikäli toisella vanhemmista on se. Oikeutta voi myös hakea, mikäli on asunut maakunnassa vähintään viisi vuotta. Tällöin on osoitettava riittävä ruotsin kielen taito.
Itse vierailin Ahvenanmaalla kesällä 2013. Tämän kokemuksen perusteella väittäisin, ettei ainakaan Suomi luo uhkaa ahvenanmaalaisuudelle. Suomenkielistä palvelua oli mahdoton saada. Tästä en paikallisia kuitenkaan millään tavalla syytä. Silmiinpistävää kuitenkin oli se, että lähes jokaisessa paikassa missä sattui olemaan lipputanko, liehui Ahvenanmaan ja Suomen lipun vieressä iloisesti länsinaapurimme Ruotsin lippu! Tälle en onnistunut keksimään järkeviä perusteluja.
Faktoja
Henkilökohtaisesti en usko, että Ahvenanmaa tulee ikinä itsenäistymään. Ai miksi? Koska kyseistä muutosta kannattaa hyvin pieni osa väestöstä. Puolue sai vuoden 2011 vaaleissa Lagtingin (Maakuntapäivien) 30:sta paikasta kolme ja noin 10% äänistä. Sinänsä tämä ei kuulosta yhtään huonolle saavutukselle puolueelle, joka perustettiin vuonna 2001. Todellisuus iskee vasta silloin, kun kuulee että tämä 10% äänistä tarkoittaa vajaata 1300 ääntä. Puoluetta äänesti siis noin yksi utsjoellinen ihmisiä (kyllä, Utsjoki on mittayksikkö).Puoluetta on vuodesta 2012 johtanut maarianhaminalainen Axel Jonsson, joka valittiin myös Maakuntapäiville kaudelle 2011-15. Jonsson oli ehdolla myös Eduskuntavaaleissa 2011 saaden 394 ääntä, eikä näin päässyt läpi.
Ehkä ÅF ei ole ihan niin suuri uhka Suomelle, kuin esimerkiksi SNP Isolle-Britannialle tai CiU Espanjalle, mutta ainakin voimme sanoa, että on meillä suomessakin separatisteja! Ainakin tuhatkunta...
18.9.14 lähestyy vääjäämättä! Pitänee seuraavaksi alustaa Skotlannin kansanäänestystä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti